Kaupunginosat
Weener koostuu 15 kaupunginosasta: Beschotenweg, Diele, Dielerheide, Halte, Holthusen, Holthuserheide, Kirchborgum, Möhlenwarf, Stapelmoor, Stapelmoorerheide, St. Georgiwold, Tichelwarf, Vellage, Weener ja Weenermoor.
Taajamat
Kaupunki koostuu seuraavista taajamista: Beschotenweg, Diele, Holthusen, Kirchborgum, Stapelmoor, St. Georgiwold, Vellage, Weener ja Weenermoor. Jokaisessa taajamassa on pormestari, joka ajaa kylän etuja kaupungin hallinnossa.
Aikaisemmin itsenäiset kunnat Beschotenweg, Diele, Holthusen, Kirchborgum, Stapelmoor, St. Georgiwold, Vellage, Weenermoor ja Weener yhdistyivät 1.1.1973 muodostaen Weenerin kaupungin.
Katsaus kaupunginosiin
Tässä on muun muassa lyhyt historiaosuus. Lisätietoja voit löytää esimerkiksi kirjasta "Weener (Ems) - Geschichte der Stadt im Rheiderland" von Aeilt Fr. Risius; ilmestynyt kirjapainossa Verlag H. Risius KG, 26826 Weener, puhelin 0 49 51- 93 00. Kirjapaino on julkaissut monia mielenkiintoisia kirjoja ja aikakirjoja, sekä Weeneristä että Itäfriiseistä.
Beschotenweg
Beschotenweg kulki ennen kohosuon läpi ja sen turvetta käytettiin Weenerissä. 1600-luvun puolivälissä se kuului kreivikuntaan, vuodesta 1688 vuoteen 1690 naapurikylään Bundeen. Beschotenweg mainitaan kirjallisesti ensimmäisen kerran 1792 ja sen nimi tarkoittaa suon yli kulkevaa pitkospuupolkua. Lisätietoja saat vierailemalla kotiseutuseuran kotisivuilla.
Ajankohtaista:
Beschotenwegiin pääsee moottoritie A31:ltä (ulosajo Weener/ nro 13). Tämä pieni ja rauhallinen kylä sijaitsee Möhlenwarfin ja Tichelwarfin välissä.
Pormestari on Hans-Ludwig Timmer, Beschotenweg 35, 26826 Weener.
Diele / Dielerheide
Historia:
Diele on hajanainen kylä, josta on kirjattu kivikauden ja keskiajan löytöjä. "Dilon" oli ennen Werdenin luostarin lahjoitusmaata. Kylässä oli kirkko ja Waldenburgin ja Leewenburgin linnat. 1300-luvulla kylän suojaksi rakennettiin linnavuoria. Vuonna 1675 keisarin joukot valtasivat Dielen ja kylä poltettiin ja tuhottiin osittain.
Ajankohtaista:
Diele on idyllinen paikka Papenburgin ja Weenerin välissä. Sinne pääset moottoritie A31:ltä (ulosajo Papenburg nro 15). Kansainvälinen pyöräilyreitti "Internationale Dollardroute“ kulkee Dielen läpi, joten siellä on hyvät virkistysmahdollisuudet. Kylässä on paljon edullisia tontteja tarjolla.
Pormestari on Heidi Knoop, Lynesch 11, 26826 Weener.
Halte
Historia:Halte kuului Johanniittiluostarin Muhden alueisiin. Vuoden 1800 seuduilla se toimi satamana. Vuosina 1810-13 siellä oli ranskalainen tulliasema. Tuhoisat tulvat ja toinen maailmansota tuottivat kylällä suurta vahinkoa.
Ajankohtaista:
Halte sijaitsee Ems-joen rannalla, lähellä Meyerin telakkaa Papenburgissa. Kylää hallitsevat paikallisten puutarhojen kasvihuoneet. Halteen pääset parhaiten moottoritietä A31/ulosajo nro 15.
Halte on kiven heiton päässä Meyerin telakasta Ems-joen toisella puolella. Sieltä voi ihailla telakan satama-altaassa seisovia valtamerille lähteviä risteilyaluksia.
Pormestari on Manfred Schrape, Halte 12, 26826 Weener.
Holthusen / Holthuserheide / Tichelwarf
Historia:
Eräässä testamentissa vuodelta 1557 mainitaan Holthusen. Siinä on puhe Holthusenin ja Stapelmoorin kukkuloille rakennetuista kylistä. Vuonna 1881 rakennettiin pappila Holthuseniin ja vuonna 1882 perustettiin Gottesgaben-kirkko.
Ajankohtaista:
Holthusen sijaitsee lähellä A31–moottoritietä/ulosajo Papenburg. Suuri metsäalue on tämän kylän tunnus.
Pormestari on Gerrit Dreesmann, Schilfstr, 11a, 26826 Weener.
Kirchborgum
Kirchborgum on mainittu ensimmäisen kerran 1400-luvulla Münsterin kaupungin seurakunnan rekisterissä. Keskiajalla Kirchborgumiin pääsi lähes pelkästään vesiteitse. 1600-luvun seuduilla syntyi lauttayhteys Ems-joen toisella puolella sijaitsevaan Drieverin kylään.
Kirchborgumin ensimmäinen kirkko oli Ems-joen rantavallien ulkopuolella, nykyisessä jokiuomassa. Vuonna 1636 kirkko jäi tulvien alle patojen murruttua. Uusi kirkko rakennettiin kauemmas sisämaahan. Nykyinen kolmas kirkko rakennettiin vuonna 1827.
Ajankohtaista:
Kirchborgum sijaitsee valtatie B436:lla varrella Leerin ja Weenerin välissä. Molempiin kaupunkeihin pääsee todella nopeasti. Alue sijaitsee aivan Ems-joen ja kansainvälisen pyöräilyreitin varrella.
Pormestari on Cathrin Herwig, Kirchborgum 25, 26826 Weener.
Möhlenwarf
Herm. A. Hesse perusti Möhlenwarfin harjanteelle ainutlaatuisen puutarhan, joka houkutteli runsaasti kävijöitä läheltä ja kaukaa. Puisto kärsi suuria vaurioita toisessa maailmansodassa, sillä siltojen räjäyttämisen seurauksena eristetyssä Rheiderlandissa ei ollut riittävästi polttoainetta tarjolla ja kysyntä korvattiin puiston puilla.
Friisiläinen saarnakirkko Möhlenwarfissa vihittiin käyttöön kesällä 1905 ja uusi pappila vuonna 1909. Alunperin kylällä oli kaksi myllyä ja siitä tuleekin nimi Möhlenwarf (Myllymäki). Toinen myllyistä kuitenkin purettiin vuonna 1932. Lisätietoja löytyy kotiseutuseuran nettisivuilta.
Ajankohtaista:
Möhlenwarf sijaitsee moottoritien A31 varrella (ulosajo Weener). Saksalaisen viihdetaiteilija Karl Dallin omistama mylly rikastuttaa kylän tyypillistä maisemaa. Ostosmahdollisuudet, terveyspalvelut ja ravintolat ovat lyhyen matkan päässä.
Pormestari on Garrelt Janssen, Weenerstraße 64, 26826 Weener.
Stapelmoor / Stapelmoorerheide
Historia:Stapelmoor on esikristillisenä aikana syntynyt rivikylä. Ennen Ems-joen jokivallien rakentamista asukkaat siirtyivät asumaan korkeammalle harjanteelle.
Noin 800-luvun paikkeilla friisiläisapostoli Luidgerin oppilaat käännyttivät ihmisiä Stapelmoorissa. Stapelmoor mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1428 kirkonkylänä. Andreaksen Pyhän Ristin -kirkko valmistui luultavasti 1443. Kirkon ympärille rakennettiin mahtavia linnarakennelmia väestön suojaksi etelän suunnasta tulevaa vihollista vastaan. Napoleonin vallan aikana oli Stapelmoorilla Diele, Vellage ja Halte – kylien kanssa oma pormestarinvirka Emsin departementissa.
Ajankohtaista:
Stapelmooriin pääsee helposti A31-moottoritietä pitkin (ulosajo nro 15/Papenburg). Wichersin perheen omistama mylly on yksi keskeinen nähtävyys, mutta myös vanha kirkko ja pappila ovat vierailun arvoisia. Hieman piilossa on linnamainen Drakemond (Lohikäärmeensuu). Stapelmoorin puisto kutsuu joka tapauksessa kävelylenkille.
Pormestari on Bernhard Siemons, Gasthuslohne 5, 26826 Weener.
St. Georgiwold
Kylän nimi on omistettu Pyhälle Yrjölle (St. Georg). St. Georgiwoldia kutsuttiin myös "mustaksi metsäksi", koska kylää ympäröi ennen Dollart-lahden tulvia tervaleppämetsä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1681 puusta. Lisätietoja saat vierailemalla kotiseutuseuran työryhmän nettisivuilla.
Ajankohtaista:
St. Georgiwold on pohjoisin osa Weeneriä. Tähän kaupunginosaan pääset ajamalla A31-moottoritietä (ulosajo Weener/nro 13). St. Georgiworld tarjoaa luonnonkauniin ympäristön.
Pormestari on Broer Wübbena-Mecima, St. Georgiwold 2, 26826 Weener.
Vellage
Historia:Nykyistä Vellagea kutsuttiin 900-luvulla "Veldagiksi". Ensimmäinen maininta on vuodelta 1428. Vanhin rakennus on friisikirkko vuodelta 1350.
Ajankohtaista:
Vellage sijaitsee Ems-joen lähellä idyllisessä ympäristössä. Alueelle pääsee A31-moottoritietä pitkin (ulosajo Papenburg). Vellage on noin 6 km päässä Papenburgista.
Pormestari on Manfred Schrape, Halte 12, 26826 Weener.
Weener
Die Törfwieven am alten Hafen
Monet muinaiset löydöt ovat osoittaneet, että Weenerissä on ollut asutusta jo kivikaudella. 800-luvulla jKr. Werdenin luostarin hallinnassa oli suuria alueita Weenerin seuduilta. Täältä käsin valvottiin luostarin omaisuutta Emsin alueella.1500-luvulle asti Weenerin merkitys kauppapaikkana vahvistui leveän Ems-joen ansiosta. Weenerin hyvällä sijainnilla Ems-joen rannalla ja Münsteristä Pohjanmerelle johtavan sotilas- ja kauppareitin varrella oli suuri merkitys Weenerin taloudelliselle kehitykselle keskiajalla. Vuosina 1620-1650 Weeneriä kuvattiin pienviljelijöiden yhteisönä, maatalous oli alueen pääelinkeino. 1600- ja 1700-luvut olivat varsinaista kukoistuskautta: maatalous, tiilikauppa, vilja-, voi-, juusto- ja hevoskauppa toivat paljon tuloja. Vuonna 1876 Weener yhdistettiin rautatieverkkoon. Weener sai kaupunkioikeudet 29.10.1929. Toisen maailman sodan jälkeisiä aikoja leimasivat voimakkaat pakolaisvirrat. Seudulla vallitsi tuolloin korkea työttömyys.
Ajankohtaista:
Weener on noin 15 km päässä Leeristä ja se tarjoaa runsaasti ostosmahdollisuuksia kauniissa vanhassa kaupungissa. Uudet asuntoalueet tarjoavat edullisia tontteja. Weenerissä on runsaasti toimintaa aikuisille ja nuorille (skeittirata, maauimala, nuorisotaloja, teatteriesityksiä, seuratoimintaa jne.). Huvivenesatama on mielenkiintoinen vierailukohde.
Pormestari on Friederich Sap, Stapelmoorer Straße 36, 26826 Weener.
Weenermoor
Weenermoorissa oli tulvakatastrofi 1300-luvulla, josta se kärsi valtavasti. Tulvan seurauksena osaa Weenermoorin kylästä oli siirrettävä kolmesti. Vuonna 1496 Weenermoor oli "Wengramoor". Ennen katastrofia paikka oli jakautunut kahteen osaan: Wenigermoor ja Overmoor. Vasta 1800-luvulla molemmat kylät yhdistettiin. Geologisesti Weenermoor ja sen ympäristö ovat yksi kvartäärikauden eli yhä jatkuvan geologisen aikakauden mielenkiintoisimmista ja maisemallisesti viehättävimmistä alueista tällä seudulla. Lisätietoja saat vierailemalla kotiseutuseuran työryhmän nettisivuilla.
Ajankohtaista:
Weenermooriin pääset moottoritieltä A31/ulosajo Weener. 200 vuotta vanhaa koulua käytetään nykyisin monitoimitalona. Weenermoorissa toimii monta aktiivista seuraa. Vanhin nähtävyys on "Meinders Plaats"-maatila, joka on vuodelta 1658. Kirkon vieressä on vanha väestönsuoja, joka on kunnostettu muistomerkiksi. Weenermoorissa on edelleen ainut palokuntamuseo Leerin alueella.
